Hassua että löysin itseni täältä, minä laiska joka ei ole jaksanut edes päiväkirjaa kirjottaa villissä nuoruudessa. Tai kyllähän minä aina innokkaasti aloitin mutta into loppui aina yhtä nopeesti kun alkoi. Ajattelin kuitenkin kokeilla jos tästä vaikka tulisi jotain.
Oikeesti syy tähän on se että pakko saada purkaa ajatuksia edes jotenkin. Tiedän mitä kaikki ajattelee kun huomaavat että minäkin olen sortunut bloggaukseen, moni naamakirjakaverini tekee tätä ja aivan varmasti eka ajatus on että tuolla se matkii minua, mutta joo ihminen oppii matkimalla monia hyviä asioita. Ja kyllä, kaikki aiheet joista tulen tänne tilittämään liittyvät aivan varmasti uuteen elämääni avopuolisona ja äitinä.
Kaikista vaikein asia blogin alottamisessa oli nimen keksiminen. Kaikki muu on (olikin) helppoa ja aiheet tulee ihan normi arjesta jota tällä hetkellä elän. Rakkauden sinetti kuvaa hyvin nykyistä elämääni.